BEOWULF

Beowulf on muinaisenglanniksi kirjoitettu, yli tuhat vuotta vanha eeppinen sankariruno. Teoksella ei ole alkuperäistä nimeä, vaan se on tunnettu päähenkilönsä mukaan nimellä Beowulf. Beowulf edustaa yksinään kymmenesosaa kaikesta kirjoitetusta muinaisenglantilaisesta tekstistä.

Beowulfin on kirjoittanut J.R.R Tolkien ja hänen tuotannossa on runsaasti vaikutteita Beowulfin tarinasta, hän esimerkiksi otti Taru sormusten herrasta -romaaniinsa paljon vaikutteita. J.R.R Tolkienin tunnetuimpia töitään ovat kuvitteelliseen Keski-Maahan sijoittuvat fantasiaromaanit, kuten Hobitti eli sinne ja takaisin, Taru sormusten herrasta ja Silmarillion. Beowulf teoksesta on myös tehty muutama elokuvasovitus vuosina 1999, 2005 ja 2007.

Beowulfissa on kolme keskeistä hahmoa: kuningas, hirviö ja sankari. Tapahtumat sijoittuvat Skandinaviaan. Kuningas on nimeltään Hroðgar ja hän on Daanien kuningas. Hän on rakentanut Heorot-nimisen juhlasalin, jossa asuu hänen alamaisensa, urhoolliset soturit. Sotureiden elämää uhkaa ilkeä Grendel-niminen hirviö, joka saapuu öisin saliin tavoitteenaan tappaa siellä eläviä ihmisiä. Teoksen sankari, Beowulf on Gööttien sotaurho, joka saapuu Daanien maahan auttamaan sotureita hädässä ja taistelemaan hirviötä vastaan. Beowulf onnistuu tehtävässään kukistaa Grendelin, mutta taistelut eivät Beowulfin kannalta vielä pääty, sillä Grendelin äiti saapuu kostoretkelle pojansa puolesta. Beowulf taistelee hirviöäitiä vastaan veden alla ja surmaa hänet lopulta luolasta löytämällään miekalla. Noin viidenkymmenen vuoden kuluttua Beowul on itse kuningas. Taistelut eivät tuona aikanakaan ole vielä täysin loppuneet sillä lohikäärme hyökkää hänen valtakuntaansa. Beowulf lähtee sotureidensa johdossa tappamaan lohikärmettä ja lohikäärme surmataan. Beowulf haavoittuu taistelun jälkeen kuitenkin kuolettavasti.

Beowulfin teemana voitaisiin pitää urhoollisuutta, rohkeutta ja menestystä

.

Beowulf on Englannin kansalliseepos. Teos kuvaa lähinnä pelkästään päähenkilön Beowulfin taisteluja. Jos Beowulfia verrataan Suomen kansalliseepokseen kalevalaan, yhteisiä piirteitä ei mielestäni löydy niin paljon. Kalevala kuvaa eri päähenkilöiden välisiä kiistoja, kostoreissuja ja esimerkiksi kosiomatkoja. Kostot ja kiistat olivat tyypillistä myös Beowulfissa, muuten kalevala on hyvin erilaisempi teos kuin Beowulf. Pisti mieleen myös se, että kalevalassa kuvataan myös rakkaussuhteita joita Beowulfissa ei esiinny lainkaan. Elias Lönnrot kokosi kansanrunot kalevalaksi.

 

Edda on Islannin kansalliseepos. Edda jakautuu Proosa- ja Runo-Eddaan. Teokset sisältävät mytologisia runoja eli esimerkiksi jumal- ja sankaritaruja. Niin kuin Beowulfissa myös Eddassa kuvataan sankarien urheutta ja rohkeutta.

Nibelungein laulu on keskiaikainen sankarieepos. Teos on sankaritaru, joka kuvaa historiallisia tapahtumia, myyttejä sekä pakanallisia ja kristillisiä aineksia. Teoksessa on muutamia samanlaisia piirteitä kuin Beowulfissa, esimerkiksi siinä esiintyy myös lohikäärme, joka surmataan sekä niin kuin beowulfissa tässäkin teoksessa kostaminen on merkittävä asia.

Kuka määrää miltä kaupunkikuvamme näyttää?

Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto

Tehtävät: 

1) Neuvonta
2) Valvonta
3) Lupakäsittely

- Huolehtii rakennushankkeen sopeutumisesta ympäristöön sekä varmistaa rakennusten oikean suunnittelun ja toteutuksen

- Viraston vastuulla on vaalia hyvää kaupunkikuvaa
Lähde:

 http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kaupungin_rakennusvalvontavirasto


- Ulkomainokset edellyttävät toimenpidelupaa, joka haetaan rakennusvalvontavirastosta ennen laitteiden asentamista paikoilleen. 
Lähde: 

http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/5c3939804a14e7a1ba1bfeb546fc4d01/ULKOMAINOSLAITTEET_SIJOITTAMISPERIAATTEET_liitteineen.pdf?MOD=AJPERES&CACHEID=5c3939804a14e7a1ba1bfeb546fc4d01

 Siisti Stadi

-rakennusviraston yksikkö
 
-edistää kaupungin yleistä viihtyisyyttä ja siisteyttä

 -toiminta keskittyy töhryjen ja luvattomien kaatopaikkojen puhdistukseen  
 
 http://www.hel.fi/hki/HKR/fi/Viraston+palvelut+A__/Siisti+Stadi


-

                                                          Nuoruuden haasteet

Sieppari ruispellossa  on yhdysvaltalaisen kirjailijan J.D Salingerin vuonna 1951 ilmestynyt kuuluisa romaani. Romaani käsittelee nuoren 16-vuotiaan kapinallisen pojan elämää New Yorkissa. Päähenkilö on kasvun murrosvaiheessa ja kirja käsittelee hyvin paljon hänen mietteitään ja ajatuksiaan elämästä.
     Kirjailija J.D Salinger syntyi vuonna 1919 New Yorkissa ja Sieppari ruispellossa on hänen tunnetuin teoksensa. Salingerin teema monissa teoksissa oli sama. Teemana oli nuoren miehen häiriintynyt mieli ja lasten tervehdyttävä vaikutus sellaisen nuoren miehen henkiseen elämään. Hän käytti myös muissa teoksissaan samaa päähenkilöä kuin siepparissa. Salinger oli toisessa maailmansodassa ja sieltä hänelle jäi järkyttäviä kokemuksia joita hän mahdollisesti heijasti Sieppari ruispellossa-kirjan juoneen.
     Teos on ollut Yhdysvalloissa sensorien suosikkikohde, ja erityisesti kouluissa sitä kohtaan on tehty monia sensuuriyrityksiä. Syynä tähän on ollut kirjassa käytetty karkea kielenkäyttö ja teoksen arvomaailma. Romaanin väitetään myös kuuluneen muun muassa John Lennonin murhaajan Mark David Chapmanin, Ronald Reaganin salamurhaa yrittäneen John Hickley Juniorin sekä monien muiden rikollisten kirjakokoelmiin. On väitetty, että teos sisältää piilomerkityksiä, jotka viettelevät lukijaa milloin mihinkin laittomuuteen.
     Nuori 16-vuotias Holden Caulfield on lentänyt taas koulusta ulos eikä hänen huvittaisi ollakkaan koulussa. Kouluista ulos potkiminen johtuukin juuri pojan jatkuvasta välinpitämättömyydestä opiskelua ja muitakin asioita kohtaan. Hän analysoi ympärillä olevien ihmisten käyttäytymistä ja heidän tapojaan elää siihen sävyyn, että he olisivat jotenkin todella epäfiksuja ja kypsymättömiä. Pojan käyttäytyminen johtuu juuri siihen ikään liittyvästä kapinallisuudesta ja kasvusta aikuisuuteen. Pojan ajatuksista ja käyttäytymisestä huokuu selvästi vielä jonkinlainen epävarmuus.
Holden Caulfield ei halua, että hänen vanhempansa saisivat tietää, että hänet on potkittu taas koulusta. Caulfield pysyttelee kaukana kotoaan ennen päivää, jolloin hän on sanonut tulevansa kotiin. Hän asuu vähän väliä hotellissa ja sitten tuttava opettajansa luona. Hänen veljensä on kirjailija ja hän asuu Hollywoodissa eikä hän ole paljon yhteydessä veljeensä. Toinen veljistä on kuollut ja tämä voi olla syy myös Caulfieldin epävarmaan käyttäytymiseen. Pikkusiskoonsa hän tuntee hyvin paljon läheisyyttä ja Phoebe onkin varmaan ainoa hahmo, jonka kanssa hän tulee parhaiten toimeen. Ystäviä hänellä ei juurikaan ole, mutta kavereita löytyy. Caulfield kuvailee kuitenkin joitakin kavereitakin ärsyttäviksi tai jotenkin muuten vaan hän aina löytää jotain piirteitä niistä joista hän ei pidä.
     Kirjan teemoiksi nousevat nuoruuden aiheuttama tuskallisuus ja kasvu sekä jonkinlainen itsepuolustus, itsensä etsiskely. 
     Minun mielestäni kirja oli jonkun verran väsyttävä ja väsyttävän siitä teki ehkä juuri se kuinka yksityiskohtaisesti päähenkilö kuvaili aina jotain mennyttä tapahtumaa tai ihmisiä. Kirjan juoni ei ollut erikoisen jännittävä, ja jännitystä olisin kaivannut.  Kirjan loppu jäi mietityttämään. Sain lopusta sellaisen kuvan, että Caulfield meni jonnekkin hoitokotiin. Hän kertoo näin: "Kai minä voisin kertoa, mitä tein sen jälkeen kun menin kotiin, miten sairastuin ja kaikkea, mihin kouluun minun pitäisi mennä ensi syksynä, sen jälkeen kun pääsen täältä, mutta kun ei huvita."  Nimittäin hän puhuu jostain paikasta, josta hän pääsisi jossain vaiheessa pois.